Usein kysytyt kysymykset

Miksi uusi satama tarvitaan ja miksi se rakennetaan juuri Vuosaareen?
Länsi- ja Sörnäisten satamien siirtymisen myötä raskaan liikenteen haitat kantakaupungissa vähenevät ja lisäksi vapautuu tilaa asunnoille, jotka muuten jouduttaisiin rakentamaan muualle. Vaihtoehtoiset paikat sijaitsisivat n.26 km:n päässä Helsingin keskustasta ja tämä tietäisi vuosittain noin 73 miljoonaa ajokilometriä lisää.

Vuosaari on sijainniltaan ihanteellinen satamapaikaksi. Sinne johtava laivaväylä on lähes suora ja se on simulointikokeissa todettu turvalliseksi ja helposti navigoitavaksi. Lisäksi Vuosaaresta on lyhyt matka pääteille sekä Helsinki-Vantaan lentokentälle(14km)eikä sataman välittömässä läheisyydessä ole asuinalueita. Uusi satama yritysalueineen tuo myös lisää työpaikkoja asuntopainotteiseen Itä-Helsinkiin.

Milloinka syntyi päätös sataman rakentamisesta?
Kun Vuosaari liitettiin Helsinkiin vuonna 1966, yhtenä perusteluna oli alueen soveltuminen satamatarkoituksiin. Ensimmäinen yleissuunnitelma, jossa satama on Valmetin telakan ja Porvarinlahden välisellä alueella, tehtiin vuonna 1975, mutta vasta vuonna 1996 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi perustamissuunnitelman. Vuoden 2002 tammikuussa ympäristöministeriö vahvisti Vuosaaren sataman seutu- ja asemakaavan. Saman vuoden lopulla Helsingin kaupunginvaltuusto teki päätöksen sataman ja eduskunta sen liikenneyhteyksien rakentamisesta. Vuosaaren sataman rakentaminen aloitettiin tammikuussa 2003

Mitä satamahankkeeseen kuuluu?
Vuosaaren satamahanke käsittää tavarasataman sekä sen liikenneyhteydet (satamatie, satamarata ja meriväylä), sataman yhteyteen rakennettavan logistiikka-alueen sekä sataman viereen rakennettavan Meriportin yritysalueen. Tästä kokonaisuudesta käytetään nimitystä Satamakeskus.

Kuinka paljon satamahanke maksaa ja kuka sen rahoittaa?
Sataman rakennuttaa Helsingin Satama ja sen kokonaiskustannukset ovat 687,5 milj.euroa (22.1.2008) Sataman osuus on 391 milj. euroa ja liikenneyhteyksien rakennuskustannukset ovat 296,5 milj. euroa ja niiden rakennuttajana toimii valtion VUOLI-projekti (Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos). Helsingin Satama maksaa puolet liikenneyhteyksien rakennuskustannuksista.

Millä aikataululla satama valmistuu?
Porvarinlahden tietunneli otetaan käyttöön lokakuussa 2007. Itse satama valmistuu vuoden 2008 lopulla sellaiseen laajuuteen, että sinne voidaan siirtää Länsisataman ja Sörnäisten tavarasatamatoiminnot. Lopulliseen laajuuteensa Vuosaaren satama valmistuu vuonna 2009.

Onko satamassa jotain viihdettä, kasino tai ravintola?
Vuosaaren satamassa ei ole viihdepalveluita, joten jos haluat pelata kasinopelejä, on parasta suunnata laivalle. Sieltä löydät ainakin PAF:in kasinopelit.

Louhinta- ja räjäytystyöt, melu ja tärinä

Miten Savion tunnelia louhitaan?
Savion 13,5 kilometriä pitkää rautatietunnelia louhitaan neljän ajotunnelin sekä suuaukkojen kautta. Tunneliräjäytykset etenevät työvaiheittain ja työkierto kestää noin 17-48 tuntia kallion laadusta riippuen.

Tunnelin louhinta aloitetaan mittauksilla, minkä jälkeen tehdään tunnusteluporaus, jolla selvitetään porattavan kallion laatu. Jos porauksen perusteella saatujen tietojen mukaan porattava kallio on kovin ruhjeista, suoritetaan esi-injektointi. Injektointiporauksessa kallioon tehdään 18 metriä pitkiä reikiä, joihin pumpataan hydraulisella pumpulla sementtiliuosta. Näin tiivistetään ympäröivää kalliota.

Tämän jälkeen porataan reiät, joihin räjähteet laitetaan. Sitten päästään panostustöihin, jonka jälkeen kallio räjäytetään ja tunneli tuuletetaan. Irronneet kivenlohkareet kuljetetaan ajotunneleita pitkin ulos ja edelleen Vuosaaren satamaan.

Kuormauksen jälkeen seuraava työvaihe on nimeltään rusnaus, joka suoritetaan joko käsin tai koneella. Rusnaus tarkoittaa heikosti kiinni olevien kivien irrottelemista tunnelin katosta ja seinistä. Mahdollisesti tarvitaan myös tunneliseinämän lujitusta, joka tehdään pulttauksella ja ruiskubetonoinnilla.

Kun tunnelin toista perää tyhjennetään louheesta, pystytään tunnelin toisessä perässä aloittamaan tunnusteluporaus ja näin tunnelinrakennustyöt etenevät nopeasti.

Mihin louhe viedään?
Kaikki tunneleista tuleva louhe kuljetetaan satamaan. Tuleva satama on kooltaan 150 ha, josta täytettävää merialuetta on 90 ha. Täyttöihin tarvitaan 12 milj. m3 erilaisia maamassoja ja tunneleiden louhinnasta saadaan n. 1,4 milj. kiintokuutiota.

Miten tunnelin räjäytykset ja niistä aiheutuva tärinä vaikuttavat lähistöllä oleviin rakenteisiin?
Tärinä tuntuu vaarallisemmalta kuin se todellisuudessa on. Noin 200 m alueelta tunneliväylän molemmin puolin suoritetaan rakennusten katselmointi, jossa määritellään rakennuksille tärinäraja-arvot. Rakennusten vaurioalttius riippuu rakennusten perustamistavasta, materiaaleista, yleiskunnosta jne. Esimerkiksi alle 100 metrin etäisyydellä ei yleensä alle 10mm/s tärinä aiheuta vaurioita, mutta rakennukset saattavat kestää jopa 100mm/s tärinää ilman vaurioita. Räjäytyksistä aiheutuvaa tärinää seurataan jatkuvasti alueelle sijoitetuilla tärinämittareilla. Sallittuja tärinäarvoja ei ylitetä.

Mitä tarkoitetaan talojen katselmoinnilla?
Louhintatöitä suunniteltaessa tehdään riskianalyysi, jossa selvitetään tärinän osalta kriittiset kohteet. Kohteille määritellään raja-arvot (mm/s) rakenteiden ja laitteiden laadun pohjalta sekä louhinnan aikarajoitukset. Toisessa vaiheessa ennen louhintaa katselmoidaan jokainen kiinteistö vähintään 200 metrin etäisyydellä louhittavasta tilasta. Rakenteiden kunto taltioidaan pöytäkirjoihin, valokuviin ja videointeihin. Samalla selvitetään muut tärinäherkät laitteet ja toteutetaan mahdolliset tärinäeristykset. Jokainen kohde saa näin kahdessa vaiheessa täsmennetyn tärinän raja-arvon ja taltioinnin nykytilasta ennen louhintatöiden alkua. Louhinnan päätyttyä kohteet katselmoidaan uudestaan, mahdolliset vauriot selvitetään ja työstä aiheutuneet vahingot korvataan. Tarvittaessa työn aikana tehdään myös välikatselmuksia.

Miten louhintatärinä eroaa maanjäristyksestä?
Maanjäristystärinä on matalataajuista (1-5 Hz) ja sen energiasisältö valtava. Rakennukset eivät kestä matalalla taajuudella syntyviä suuria siirtymiä(useita senttimetrejä). Louhintatärinä on vastaavasti yleensä korkeataajuista ja siirtymät olemattoman pieniä 0,001…0,1 mm.

Milloinka Savion rautatietunnelin pystykuilut rakennetaan ja mitä varten?
Pystykuilut sijaitsevat rautatietunnelin urakkarajoilla, joten niiden varsinainen louhinta
ajoittuu louhintateknisistä syistä aivan rautatietunnelin louhinnan loppuvaiheeseen. Pystykuilun louhinta (räjäytys) tapahtuu tunnelistä käsin eli alhaalta päin. Sitä ennen on kuitenkin tehtävä valmistelevat työt kuten esi-injektointi ja vahvistustyöt pulttaus sekä kuilun poraus pitkäreikäporauksena. Nämä voidaan tehdä etukäteen. Kuilut rakennetaan eri aikoina kunkin urakoitsijan aikataulun mukaan heti ratatunnelin louhinnan jälkeen. Pystykuilujen päälle rakennetaan maastoon sopiva pieni rakennus. Pystykuilut toimivat tavarajunan kuljettajan varapoistumisteinä ja savun poistokuiluina.

Ympäristövaikutukset

Montako työpaikkaa satama tarjoaa?
Satamakeskukseen tulee noin 4000 työpaikkaa. Satama tarjoaa n. 1500 henkilölle työpaikan, logistiikka-alue n. 2000 ja yritysalue n. 500 henkilölle. Rakennusvaiheessa esimerkiksi vuoden 2005 syyskuussa satamahanke työllisti n. 480 henkilöä ja tammikuussa 2008 hanke työllisti yli 1400 henkilöä.

Mitä tapahtuu vapautuville alueille(Sörkka ja Länsisatama)?
Tavarasatamilta ja niihin liittyviltä toiminnoilta vapautuville alueille Jätkänsaareen ja Sörnäisiin sekä Keski-Pasilaan tulee asuntoja ja työpaikkoja kymmenille tuhansille ihmisille.

Ympäristöseurannat

Voiko Vuosaaren edustalta pyydettyä kalaa syödä?
Kyllä voi. Maailman terveysjärjestö (WHO) on määrittänyt TBT:n päivittäisen hyväksyttävän maksimiannoksen tasoksi ihmiselle 0,25 mikrogrammaa painokiloa kohti vuorokaudessa. Vuosaaren satama-alueelta pyydetyn kalan päivittäinen käyttö ravintona ei ylitä tätä.

Miksi TBT on poistettava meren pohjasta?
TBT esiintyy merenpohjan pintakerroksessa ja on jatkuvasti kosketuksissa veden ja eliöstön kanssa. Kevään ja syksyn täyskiertojen yhteydessä TBT-pitoista maaperää leviää laajemmalle meriympäristöön ja myös myrskyt, potkurivirrat, ankkurointi ja jäävaikutukset voivat liikuttaa sitä merkittävästi.

Helsingin Sataman kehittämä puhdistusruoppausratkaisu eristää TBT:llä voimakkaimmin likaantuneet kerrostumat vesimassasta ja vesiekosysteemistä. Sataman rakentamisen kannalta tämä on välttämätöntä, jotta niiden alta päästään poistamaan huonosti kantavat pehmeät savimassat.

Voiko TBT hävitä itsestään?
Pitkän ajan kuluessa TBT häviää itsestään, sillä orgaaniset tinayhdisteet eivät ole ympäristössä pysyviä. TBT-yhdisteet hajoavat biologisesti, kemiallisesti tai valokemiallisesti ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta muodostaen dibutyyliyhdisteitä(DBT), monobutyylitinayhdisteitä(MBT)ja lopulta epäorgaanisia tinayhdisteitä. Hajoaminen meren pohjakerrostumassa on kuitenkin hidasta – puoliintumisajat ovat vuosia.

Miten TBT leviää? Liukeneeko se veteen?
Kun veden virtaukset pistävät merenpohjan pintakerrosta liikkeelle, TBT-pitoiset hiukkaset siirtyvät sen mukana eteenpäin. TBT:tä liukenee veteen jonkin verran, mutta se on hyvin niukkaliukoista. Eliöidentorjuntamaaleista vapautuvan TBT:n määrä riippuu muun muassa ympäristötekijöistä kuten suolaisuudesta, lämpötilasta ja pH-arvosta sekä maalityypistä.

Katoaako vesi kaivoista?
Tunneli pyritään tekemään niin tiiviiksi, ettei sinne virtaava pohjavesi aiheuta kaivojen kuivumista. Rakennustyön aikana saattaa kuitenkin tulla tilanteita, jolloin jostakin kaivosta vesi tilapäisesti katoaa. Ihan tunnelin päällä ja välittömässä läheisyydessä olevien kaivojen vedenpinta voi laskea pysyvästikin. Mikäli vesi kaivosta katoaa, on projekti varautunut toimittamaan tilapäisesti vettä ja mikäli vesi katoaa kokonaan, korvataan asianosaisille aiheutuneet menetykset.

Miten pohjavettä seurataan?
Pohjavettä tunnelien lähiympäristössä on seurattu vuodesta 2000. Ennen louhintatöitä tehtyjen seurantojen pohjalta selvitetään, onko rakennustöillä vaikutusta pohjaveden normaaliin laatuun ja vaihteluun. Tätä tullaan seuraamaan myös rakennustöiden valmistuttua.

Pohjaveden vaihtelua seurataan mittaamalla määrävälein sen pintaa pohjavesiputkista ja valituista alueen kaivoista. Seurannassa on kaiken kaikkiaan n. 250 pohjavesiputkea ja 160 alueelta valittua kaivoa. Veden laatua seurataan näytteitä ottamalla

Millaisia vaikutuksia pohjaveden normaalia suuremmalla vaihtelulla on?
Mikäli pohjavesi nousee normaalia korkeammalle, ovat sen vaikutukset haitallisia lähinnä infrastruktuurille ja maanviljelykselle. Rakennuksille haittaa voi olla kosteusvaurioiden muodossa. Yleensä kuitenkin olemassa olevat kuivatusjärjestelyt säätelevät pohjaveden korkeutta, jolloin haittaa ei synny.

Mikäli pohjavesi laskee normaalia alemmas, voivat kokoonpuristuville pehmeille maapohjille rakennettujen rakenteiden perustukset alkaa painua. Kovalle kantavalle maalle ja kalliolle perustetuille rakennuksille ei pohjaveden laskeminen ole haitaksi. Toisin kuin karkeassa maaperässä, pohjaveden lasku ei tapahdu pehmeiköillä kovin äkillisesti, johtuen niiden huonosta pohjaveden läpäisevyydestä. Pohjaveden lasku on yleensä syynä myös kaivojen kuivumiseen.

Painuvatko talot tunnelin kohdalla?
Tunnelin rakentamisesta johtuva talon painuminen edellyttää pohjavesipinnan merkittävää ja pitkäaikaista laskua. Lisäksi talon pitää olla perustettu painuvien maakerrosten varaan.

Miten tunneli vaikuttaa Kuusijärveen?
Tunneli kulkee läheltä Kuusijärveä, muttei vaikuta sen veden laatuun tai korkeuteen. Tämä estetään tiivistämällä tunneli siten, ettei järven vesi pääse valumaan sinne.

Miten Natura-alue on otettu huomioon Labbackan rautatietunnelia ja Porvarinlahden rautatiesiltaa rakennettaessa?
Koko rautatie melusuojataan tehokkaasti. Silta rakennetaan vesitiiviiksi kaukaloksi, jotta sadevedet eivät pääse valumaan Porvarinlahteen ja pilarit sijoitetaan siten, etteivät ne vaikeuta Porvarinlahden veden virtausta. Sähköjohtimet varustetaan varoituspalloilla, etteivät linnut törmää niihin. Rakennustöissä pidetään taukoa maalis-heinäkuussa lintujen pesimäkauden ajan.

Rakennusaikainen liikenne

Kauanko jatkuu louheen kuljetus keskustasta satamaan (1/2008)?
Vuosaaren satamahanke vastaanottaa keskustan huoltotunnelista sekä Stockmannin alapuolelta tulevaa louhetta. Keväällä 2008 alkaa myös louheen kuljetus Makkaratalon louhintaurakasta satamaan. Näillä näkymin kuljetus jatkuu kesälle 2008. Proomukuljetukset Hernesaaresta jatkuvat syksylle 2008 asti.

Kuinka kauan tunnelilouhetta kuljettavat louherekat kulkevat Niinisaarentietä?
Sekä Savion ja Labbackan rautatietunneleista että Porvarinlahden tietunnelista kuljetetaan louhetta satamaan vuoden 2007 loppuun saakka.

Sataman liikennevaikutukset

Kasvaako liikenne sataman takia ja millä teillä?
Satamatoimintojen keskittäminen yhteen paikkaan vähentää kokonaisliikennettä, mutta Kehä III:n ja Itäväylän liikennettä se kuitenkin lisää. Nykyisen Länsisataman raskas liikenne siirtyy Kehä I-väylältä vähemmän kuormitetulle Kehä III:lle, joka levennetään Itäväylän ja Porvoonväylän välillä kaksiajokaistaiseksi.

Kuinka paljon tunnelin junaliikenne häiritsee asukkaita?
Melua voi verrata metroliikenteeseen – tavarajunan kulkiessa tunnelissa syntyy hyvin samantapainen runkoääni kallioon, mutta taso on sen suuremman painon takia muutama dB korkeampi.

Kuka vastaa rautatietunnelin valmistumisen jälkeen mahdollisesti ilmaantuvasta tärinähaitasta ja melusta
Kaikkia Suomen rautateitä hallinnoi Ratahallintokeskus.